Konkurssin peruuntuminen
Ajoittain konkurssia hoitavalle pesänhoitajalle tulee vastaan tilanteita, joissa konkurssiin asettamispäätös tai konkurssin oikeusvaikutukset tulevat yrittäjälle yllätyksenä taikka tämä ei muuten syystä tai toisesta halua konkurssimenettelyn jatkuvan. Tällöin konkurssia voidaan tietyin ehdoin hakea peruuntumaan. Konkurssin peruuntumista, sen edellytyksiä ja oikeusvaikutuksia käsitellään tässä artikkelissa tarkemmin.
Yleistä konkurssin peruuntumisesta
Konkurssin peruuntumisella tarkoitetaan konkurssin päättymistä pian asettamispäätöksen jälkeen. Kyse ei ole konkurssihakemuksen peruuttamisesta, vaan konkurssin peruuntuminen tarkoittaa jo alkaneen konkurssin päättymistä. Asiasta päättää se tuomioistuin, joka on päättänyt myös konkurssiin asettamisesta.
Konkurssilain 7 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan, mikäli peruuntumista koskeva hakemus on tehty kahdeksan päivän kuluessa ja peruuntumiselle esitetään pätevä syy. Edellytyksenä peruuntumiselle siis on, että a) hakemus on tehty kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin, ja b) peruuntumiselle esitetään pätevä syy. Tuomioistuimen on myös varattava asiassa pesänhoitajalle ja harkintansa mukaan velkojille tilaisuus tulla kuulluksi.
Velkoja-aloitteinen konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan hakijavelkojan ja velallisen yhteisestä hakemuksesta tai vaihtoehtoisesti molempien omasta hakemuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos velallinen on asetettu konkurssiin velkojan hakemuksesta ja peruuntumista hakee yksin velallinen, hakemus on jätettävä tutkimatta. Muiden velkojien suostumusta ei konkurssin peruuntumiseen kuitenkaan lähtökohtaisesti edellytetä. Mikäli konkurssihakemuksia on useita, edellytetään peruuntumishakemusta kaikkien hakijavelkojien osalta. Velallisaloitteisessa konkurssissa on riittävää, että peruuntumishakemuksen tekee velallinen.
Peruuntumisen edellytykset
Konkurssin peruuntumista koskeva hakemus on laadittava nopeasti. Hakemus on toimitettava konkurssituomioistuimelle kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta. Lain perusteluista ei ilmene, lasketaanko konkurssiin asettamispäivä tähän kahdeksan päivän määräaikaan. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että asettamispäivä lasketaan mukaan, jolloin määräaika peruuntumishakemuksen jättämiselle päättyy samannimisenä seuraavan viikon päivänä. Tätä tulkintaa on varmuuden vuoksi syytä noudattaa. Kyseinen varsin tiukka määräaika asettaa useimmiten omat haasteensa konkurssin peruuntumiselle.
Toiseksi peruuntumisen edellytyksenä tulee olla pätevä syy. Konkurssilain esitöiden mukaan hakijavelkojan saatavan maksaminen on katsottava konkurssilain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetuksi päteväksi syyksi konkurssin peruuntumiselle ja käytännössä konkursseja on useimmiten määrätty peruuntumaan sen vuoksi, että velkoja on saanut maksun saatavastaan ennen konkurssin alkamista tai kolmannen varoista konkurssin alkamisen jälkeen. Huomionarvoinen seikka on se, että velkojan saatava on maksettava velallisen ulkopuolisin varoin. Toisin sanoen velan maksuun ei voida käyttää esimerkiksi velallisen pankkitilillä olevia varoja tai velallisen muuta omaisuutta. Lisäksi pätevällä syyllä voidaan tarkoittaa esimerkiksi tilanteita, joissa konkurssihakemus on tehty tai se on jäänyt peruuttamatta erehdyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Oikeusvaikutukset
Konkurssin peruunnuttua sen oikeusvaikutukset lakkaavat konkurssilain pääsäännön mukaan heti, kun tuomioistuimen päätös on annettu. Esimerkiksi saatava, joka ei ollut erääntynyt konkurssin alkaessa, palautuu erääntymättömään tilaan konkurssin peruuntuessa. Erityisestä syystä käräjäoikeus voi määrätä, että oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai asiassa toisin määrätään. Tällainen määräys tosin voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisesti, sillä yleensä asia ei ole riitainen.
Tuomioistuin päättää pesänhoitajan palkkiosta ja pesänhoitajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta silloin, kun konkurssi peruuntuu. Jos käräjäoikeus määrää konkurssin peruuntumaan, pääsäännön mukaan pesänhoitajan palkkion osalta maksuvelvollinen on velallinen.
Lopuksi
Jotta tarpeettomilta konkurssiin asettamisilta ja konkurssin peruuntumisilta vältytään, olisi ensiarvoisen tärkeää pyrkiä hyvissä ajoin neuvottelemaan velkojan kanssa saatavan maksusta ja mikäli konkurssihakemus on jo vireillä, huolehtia hakijavelkojan saatavan maksamisesta ennen konkurssiin asettamista. Mikäli konkurssimenettely kuitenkin alkaa ja edellytykset konkurssin peruuntumiselle ovat olemassa, toive konkurssin peruuntumisesta on syytä tuoda esille asiaa hoitavalle pesänhoitajalle heti alkukeskustelun yhteydessä. Hyvä pesänhoitotapa lähtee siitä, että jos konkurssia on haettu peruuntumaan ja peruuntuminen vaikuttaa todennäköiseltä, pesänhoitajan ei tule ryhtyä muihin kuin omaisuuden arvon ja oikeuksien säilyttämisen edellyttämiin sekä tarpeettomien kustannusten rajoittamiseksi välttämättömiin toimenpiteisiin.
Lauri Poukka
asianajaja